Vasta meille toivotettiin tervetuliaismaljojen kanssa "wellcome to the sunny Berlin" ja nyt olemme jo jättäneet Berliinin taaksemme ja olemme keskellä Kööpenhaminaa. Matka ulos Berliinistä sujui jo totuttuun tapaan. Uukkari kun totesimme missanneemme tienhaaran josta olisi pitänyt mennä ja toinen uukkari kun olimme matkalla päinvastaiseen suuntaan. Mutta kaikesta tästä huolimatta löysimme tien oikeaan suuntaan ja pieni jännitys oli vatsanpohjassa, ehdimmekö varaamaamme lauttaan Saksa-Tanska. No kyllä me ehdimme ja oikein hyvin vaikka matkalla olikin välillä pientä ruuhkaa. Virve ihmetteli, että näinkö toimivat nuo Saksan paljon mainostetut moottoritiet. Vähän väliä joku hitaampi kulkuneuvo lähti ohituskaistalle ja aiheutti nopeuksien laskun aika ajoin jopa seitsemään kymppiin. Franz (kuljettajamme pökötti) on kyllä toiminut moitteettomasti, on vain pari kertaa yskäissyt ja senkin luultavasti vain siksi, että olemme jättäneet sen aina yksin yöksi kun itse olemme painuneet hotelliin.
Aamulla siis startattiin Berliinistä kohti Rostockia josta nousimme parin tunnin mittaiselle merimatkalle. Lautassa oli paljon erilaisia ravintoloita ja kahviloita, joten vaikka matkustajia oli paljon, ei silti tarvinnut jonottaa mihinkään ja istumapaikkoja löytyi runsaasti.
Matkamme yksi ehdottomia kohokohtia tapahtui kun poistuimme laivasta. Meidät (ja muutama muu auto) ohjattiin tien viereen sellaiselle aidatulle alueelle. Mietimme miksi meidät on ohjattu sinne ja heittelimme villejä arvailuja toisillemme mutta lopulta selvisi, että yksi arvailuistamme osui oikeaan. Tullivirkailija lähti kiertämään valitut autot huumekoiran kanssa ja me hihittelimme, että huumeita meiltä ei kyllä löydy mutta noin 30 litraa viiniä kylläkin. Ja sitten me tietenkin ihastelimme huumekoiraa joka oli lutuisen näköinen labradorin-noutaja.
Koira kuitenkin kulki meidän auton ohi ilman mitään ylimääräistä reaktioita, joten saatoimme jäädä seuraamaan miten muiden autoilijoiden kanssa käy. Yksi tullinainen katsoi Virven ajokortin, tutkaili sisään autoomme ja kysyi kuinka monta päivää olimme olleet Saksassa. Thats it.
Sitten saimme seurata kun edellä olevan auton kuljettajaa pyydettiin purkamaan koko peräkontissa oleva tavaramäärä maahan ja huumekoira hyppäsi takakonttiin haistelemaan. Ei sieltä mitään ilmeisesti löytynyt mutta me katselimme näytelmää niin intensiivisesti, että meitä oli jo jonkin aikaa viittelöity poistumaan alueelta ja jatkavan matkaa. Vihdoin huomasimme sen itsekin ja jouduimme jättämään mielenkiintoisen spektaakkelin kesken ja jatkavan matkaa.
Yhden perinteisen uukkarin jälkeen ajoimme Kööpenhaminassa hotellimme eteen ja veimme tavaramme huoneeseen. Tämän jälkeen hotellin kulmalta Strögetille jossa nautimme terassilla Tanskaan-tulokaljat torilta kaikuvan oopperamusiikin säestämänä. Illallinen nautittiin tällä kertaa kiinalaisessa ravintolassa joka oli oikein onnistunut valinta.
Tanskalaiset ihmiset tuntuvat olevan iloisia ja välittömiä ja tunnelma täällä on ollut mainio.
Aamulla katsastamme Palace-hotellin aamiaisen, jonka jälkeen lähdemme ajelemaan kohti Tukholmaa. (Leena-here we come! - see you!). Kööpenhaminasta vaietaan.
Vi vaknade i morse i Berlin och går snart och lägger oss i Köpenhamn. Däremellan ryms mycket. Efter att ha packat Franz igen, begav vi oss iväg mot Rostock för att där ta färjan över till Gedser-Danmark. Vi visste precis hur vi skulle ta oss ut från Berlin, men någon hade flyttat på vägskyltarna för att förvirra oss och det blev till två u-svängar före vi var på rätt väg. I det skedet blev vi lite oroliga över om vi skulle hinna till Rostock och till färjan som vi bokat. Men vi hann och efter en två timmars havsfärd körde vi i land i Danmark.
Vi har hela vägen förundrat oss över varför ingen har varit intresserad av oss i någon som helst tull. Ingen har brytt sig om vem i är vare sig i de baltiska länderna eller i Tyskland. Vi skulle ha kunnat smuggla vad som helst med oss vart som helst - men det gjorde vi naturligtvis inte. Sen i Danmark blev de plötsligt intresserade - just det. I Danmark! Vi dirigerades till ett avskilt område med flera andra bilar och vi undrade vad som nu skulle hända. En av våra gissningar slog rätt. En droghund av den sötaste typen kom snusande längs med bilarna. Den var inte heller intresserad av oss - suck! Men bilen bredvid oss var den väldigt intresserad av, mannen i bilen måste tömma hela bagageluckan och hunden hoppade upp och nosade igenom allt. Hur det slutade vet vi inte för i det skedet när vi ännu stirrade på skådespelet hade en tulltjänstekvinna redan länge vinkat åt oss att fortsätta framåt. Men det hade vi inte märkt, scenen bredvid oss var mycket mera spännande.
Så vi styrde ut på danska landsvägar och vi fick nästan ledsamt efter de fina vägarna i Polen :) Smalt och mycket trafik och ingen möjlighet till omkörning. Men vi sega resenärer tog oss framåt och kom till slut till Köpenhamn och nästan meddetsamma till hotellet som ligger precis vid Rådhusplatsen med Ströget som närmaste gata. Så vi förde Franz till ett stall och lämnade honom där tills i morgon.
Vädret var regnigt, men en välkomstöl måste man alltid ha, så vi styrde våra steg mot Ströget och hittade en terass som var ganska väl täckt av parasoll. Där fick vi dessutom gratis utomhuskonsert - tyvärr var det operafestival denna gång... Vi valde en kinarestaurang som matställe - främst för att den vara nära och det var helt lyckat.
Dyrt är här i synnerhet i jämförelse med alla billiga länder vi besökt, det är inte riktigt rättvist tycker jag. På en kväll här, utan några som helst utsvävningar gick det åt lika mycket pengar som på två dagar för två personer i Polen och i Berlin.
Allt är alltså utmärkt och i morgon startar vi mot den ca 35 km långa bron som leder från Köpenhamn till Malmö. Tack för idag och God natt!
